Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus yhdistää kielten opetuksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja yhteisöllisen oppimisympäristön, mikä tukee kokonaisvaltaista kotoutumista. Etlan tuoreen raportin mukaan maahanmuuttajien kotouttamistoimilla on keskeinen rooli: kohdennettu kielikoulutus, osaamisen tunnistaminen ja nopea ohjautuminen työmarkkinoille parantavat työllisyyttä ja vähentävät tulonsiirtotarvetta sekä tuottavat ylisukupolvisia hyötyjä.
Kansanopistot ottavat käyttöön uuden laatusuosituksen ja mittariston maahanmuuttajakoulutukseen. Uusi laatusuositus kokoaa yhteen keskeiset periaatteet, joiden avulla kansanopistot kehittävät maahanmuuttajakoulutusta. Mittaristo sisältää sekä valtakunnallisen tiedonkeruun että opistokohtaisen arvioinnin, joiden avulla voidaan seurata koulutuksen vaikuttavuutta ja kehittää toimintaa sekä varmistaa opiskelijoiden hyvä oppimiskokemus.
Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus yhdistää kielten opetuksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja yhteisöllisen oppimisympäristön. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden kielitaitoa, yhteiskuntatietämystä ja työelämävalmiuksia. Kansanopistojen vapaan sivistystyön maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa opiskelee vuosittain noin 7 000 ja aikuisten perusopetuksessa noin 2 000 opiskelijaa.
Tutustu laatulupaukseen tästä: Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksen laatulupaus | www.kansanopistot.fi
Etlan raportti: Maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen monin tavoin työmarkkinoiden, tuottavuuden ja julkistalouden kautta.
Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton Etlan tuore raportti. Taloudelliset vaikutukset riippuvat ennen kaikkea tulijoiden osaamisesta ja kotoutumisen onnistumisesta. Maahanmuutto lisää työvoiman tarjontaa, vahvistaa yritysten kasvua ja innovaatioita sekä laajentaa vientiä. Julkistaloudellisesti vaikutukset vaihtelevat suuresti ryhmittäin, mutta kotouttamistoimilla on keskeinen rooli: kohdennettu kielikoulutus, osaamisen tunnistaminen ja nopea ohjautuminen työmarkkinoille parantavat työllisyyttä ja vähentävät tulonsiirtotarvetta sekä tuottavat ylisukupolvisia hyötyjä. Positiiviset talousvaikutukset eivät siis synny automaattisesti, vaan vaativat päätöksiä, joilla uusia tulijoita tuetaan, koulutetaan ja integroidaan tehokkaasti.
Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa työikäisen väestön määrän vakauttamiseksi ja talouden kasvun edellytysten turvaamiseksi, kun väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. Etlan raportin mukaan työikäisen väestön vakauttaminen vaatisi noin 44 000 hengen vuotuista nettomaahanmuuttoa. Suomen tulisi siis kolminkertaistaa nykyinen maahanmuutto, jotta työvoima riittäisi jatkossakin.
